Tapakulttuuri

Ruotsalainen tapakulttuuri

 

Ruotsi muistuttaa maana ja tavoiltaan hyvin paljon Suomea. He pitävät kahvittelusta, kanelipullista, lihapullista ja perunamuusista. Mutta joitain pieniä eroavaisuuksiakin länsinaapureidemme tapakulttuurista löytyy.

 

1) Ruotsissa ollaan avoimempia sosiaalisen kanssakäymisen suhteen ja yleinen asenne on positiivisempi. Ruotsalaisten tapaan ei kuulu valittaa asioista, vaan he ovat ilmaisuissaan epäsuorempia ja asioista mieluummin kierrellään ja kaarrellaan kuin puhutaan suoraan. Ruotsalaiset haluavat myös puhua aiheista, jotka eivät loukkaa ketään. Tyypillisen ruotsalaisen small talkin aiheina ovat usein yleiset, kevyet kuulumiset ja sää. Sen sijaan tunteita kuumentavista aiheista vältellään puhumasta, kuten politiikka, talous, urheilu tai maahanmuuttoasiat.

 

2) Yleinen hintataso on Ruotsissa melko kallis. Tämä näkyy etenkin ruuan hinnassa. Hinnat ovat vähintäänkin Suomen tasoa, mutta useimmiten vielä hiukan kalliimpia, riippuen kruunun kurssista.

 

3) Juomarahan jättäminen Ruotsissa ei ole välttämätöntä, sillä palvelu on jo sisällytetty laskun hintaan. Halutessaan jotain voi kuitenkin jättää, mikäli palvelu on ollut erinomaista.

 

4) Asunnoissa ei käytetä ollenkaan perinteistä astiankuivauskaappia, vaan käytössä on pöydälle laitettava erillinen kuivausteline.

 

5) Ruotsalaiset eivät suosi saunaa ja jos sellainen asunnosta sattuu löytymään, sen käyttötarkoitus on usein varasto. Sen sijaan lähes jokaisesta taloudesta löytyy kylpyamme.

 

6) Ruotsissa vuokra-asuntojen saatavuus on melko hankalaa. Tämä näkyy etenkin suurissa kaupungeissa ja yleistä Ruotsissa onkin asua joko alivuokralaisena tai niin sanotussa asumisoikeusasunnossa.

 

7) Työelämässä asioista pyritään päättämään yhdessä eikä Ruotsissa arvosteta samaan tapaan pomon auktoriteettia kuin Suomessa. Ruotsalaiset haluavat olla asioista aina samaa mieltä ja välttää konflikteja. Tämä tarkoittaa perinpohjaisia neuvotteluja ja päätöksenteko voi usein olla hyvin aikaa vievää. Huolellinen suunnittelu ja ajankäyttö ovat myös ruotsalaisille merkkejä korkeasta laadusta. Jos asiat etenevät ruotsalaisten mielestä liian nopeasti, se merkitsee huonompaa laatua.

 

8) Ruotsalainen liikennekulttuuri on melko samanlainen kuin Suomessa. Nopeusrajoitukset ovat useimmiten 50 km/h (kaupungit), 70 km/h (taajaman ulkopuolella) ja 110 km/h (moottoritiellä), mikä poikkeaa hieman suomalaisesta. Alkoholin vaikutuksen alaisena ajamisesta Ruotsissa on tiukat säännöt.Rattijuopumusraja on 0,2 % ja mikäli raja ylittyy, kortti lähtee heti hyllylle ja saa isot sakot. Myös ylinopeudesta sakotetaan herkemmin kuin Suomessa.

 

9) Tukholman keskusta-alueella ja Göteborgissa on käytössä ruuhkavero, joka veloitetaan päiväsaikaan arkipäivisin. Sundsvallissa ja Motalassa on käytössä siltamaksut. Maksujen hinta määräytyy auton koon perusteella.

 

10) Alkoholilainsäädäntö on Ruotsissa tiukempi ja esimerkiksi kaupoissa myydään vain mietoja juomia, joiden alkoholipitoisuus on enintään 3,5 promillea. Muuten alkoholituotteita myy Systembolaget (ruotsalainen Alko).

 

11) Nuuskan valmistus ja myynti on Ruotsissa sallittua erikoisluvalla.

 

12) Kaupoissa suositaan itsepalvelukassoja perinteisten kassojen ohessa. Myös huoltoasemat Ruotsissa ovat suurimmaksi itsepalveluasemia automaateilla.

 

13) Vappuna Ruotsin perinteisiin kuuluu polttaa kokkotulet, mutta vappupalloja ei Ruotsissa juurikaan näy. Juhannukseen puolestaan kuuluu juhannussalko, jonka ympärillä tanssitaan piirileikkejä.

 

 

Lähteet:

http://www.finland.se/public/default.aspx?nodeid=41778&contentlan=1&culture=fi-FI

http://www.rajaneuvonta.net/fi/kaupankaynti-markkinat/liikekulttuuri-ruotsissa

http://www.autoeurope.fi/go/autonvuokraus-ruotsi/

http://ruotsiin.blogspot.fi/2016/09/miten-loydan-vuokra-asunnon-ruotsista.html

https://visitsweden.com/sweden-facts/

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/02/abbaa-ja-anjovista-ruotsalaisia-tapoja-ja-ruokaperinnetta